Lyhyt aloituskysely

Vuokaaviot ja ohjelman suorituksen visualisointi

Ensimmäisessä osassa tutustuttiin neljään ohjelmoinnin pääteemaan. Tiedon tallentamiseen ja muistamiseen (muuttujat), interaktiivisten ohjelmien luomiseen (syötteen lukeminen käyttäjältä), valintojen tekemiseen ohjelmassa (ehtolauseet) sekä asioiden toistamiseen (toistolauseet).

Tutustutaan seuraavaksi vuokaavioihin. Vuokaavio on kaaviotyyppi, jonka avulla voidaan kuvata (mm.) tietokoneohjelman suoritusta visuaalisessa muodossa. Vuokaavio koostuu suorituksen alku- ja loppupisteistä (ellipsit), suoritettavista lauseista (suorakulmiot), tulostus- ja lukulauseista (suunnikkaat) sekä päätöksenteosta (salmiakki). Nuolilla kuvataan ohjelman suorituksen kulkua.

Alla on esimerkkinä muutamia ohjelmia sekä niihin liittyviä vuokaavioita.

Vuokaavio ja ehtolauseet

Alla on kuvattuna kaksi esimerkkiä vuokaavion käytöstä ehtolauseiden kanssa.

Scanner lukija = new Scanner(System.in);

int luku = Integer.parseInt(lukija.nextLine());

if (luku == 0) {
    System.out.println("Luettu luku oli 0");
} else {
    System.out.println("Luettu luku ei ollut 0");
}

Scanner lukija = new Scanner(System.in);

int luku = Integer.parseInt(lukija.nextLine());

if (luku == 0) {
    System.out.println("Luettu luku oli 0");
} else if (luku > 5) {
    System.out.println("Luettu luku oli suurempi kuin 5");
} else {
    System.out.println("Luettu luku ei ollut 0 eikä suurempi kuin 5");
}

Vuokaavio toistolauseiden kanssa

Alla on kuvattuna kaksi esimerkkiä vuokaavion käytöstä toistolauseiden kanssa.

Scanner lukija = new Scanner(System.in);

while (true) {
    System.out.print("Jatketaanko (luku 1 jatkaa)? ");
    int komento = Integer.parseInt(lukija.nextLine());

    if (komento != 1) {
        break;
    }

    System.out.println("Jatketaan!");
}

// toistolauseen lohkoa seuraava komento
System.out.println("Kiitos!");

int luku = 0;

while (true) {
    luku++;
    if (luku > 10) {
        break;
    }

    System.out.println("Luku nyt: " + luku);
}

// toistolauseen lohkoa seuraava komento
System.out.println("Kiitos!");

Kuten huomaat, vuokaavioon ei merkitä jokaista ohjelman lausetta tai lauseketta. Kaavion yksityiskohtaisuus on myös tekijän vastuulla -- esimerkiksi yllä olevan ohjelman voisi toteuttaa useammalla eri tavalla.

Muuttuvat muuttujat

Syvennytään tässä vielä tarkemmin muuttujien sielunelämään, niiden olemassaoloon sekä niissä olevien arvojen muuttamiseen.

Muuttujan arvon muuttaminen

Muuttujia käytetään tiedon säilyttämiseen sekä tiedon myöhempään noutamiseen. Muuttujan esittely tapahtui kertomalla ensin muuttujan tyyppi, esimerkiksi kokonaisluku (int), jota seuraa muuttujan nimi, esimerkiksi luku -- yhdessä int luku. Muuttujan esittelyä seuraa tyypillisesti sijoitusoperaatio, minkä avulla muuttujalle asetetaan arvo.

Esimerkiksi lause int luku = 5; luo kokonaislukumuuttujan nimeltä luku ja asettaa siihen arvon 5.

Olemassaolevan muuttujan arvoa voi käyttää uuden muuttujan esittelyssä ja arvon asetuksessa. Alla olevassa esimerkissä luodaan ensin muuttuja nimeltä pituus, jonka jälkeen luodaan muuttuja paino. Muuttujaan paino asetetaan lausekkeen pituus / 2 evaluaation tulos, eli puolet muuttujan pituus arvosta.

int pituus = 166;
int paino = pituus / 2;

System.out.println(paino);

83

Muuttujan arvoa voidaan muuttaa ohjelman aikana eli muuttujaan voi asettaa myös uuden arvon. Tämä onnistuu sijoituslauseen avulla. Seuraavassa esitellään ensin muuttuja ika, jolle asetetaan alkuarvoksi 1. Tämän jälkeen muuttujan ika arvoa kasvatetaan yhdellä:

int ika = 1;

System.out.println(ika);
ika = ika + 1;    // muuttujan ika uusi arvo on ika-muuttujan vanha arvo plus yksi
System.out.println(ika);

1
2

Tarkastellaan lausetta ika = ika + 1; tarkemmin. Lause ika = ika + 1; kasvattaa muuttujan ika arvoa yhdellä. Käytännössä komennon suoritus tapahtuu siten, että ensin suoritetaan yhtäsuuruusmerkin oikealla puolella oleva lauseke ika + 1. Tässä tietokone etsii ensin muuttujaa ika. Koska muuttuja on esitelty aiemmin, se löytyy (sen arvo on 1). Lausekkeen ika + 1 muuttujan ika paikalle asetetaan arvo 1. Lauseke on nyt muotoa 1 + 1, jonka tietokone osaa laskea: tulokseksi tulee 2. Lause on tämän jälkeen kokonaisuudessaan ika = 2, mikä tarkoittaa "aseta muuttujan ika arvoksi 2".

Muuttujan arvon kasvattaminen yhdellä onnistuu myös seuraavasti:

int ika = 1;

System.out.println(ika);
ika++;                     // tarkoittaa samaa kuin ika = ika + 1;
System.out.println(ika);

Lause ika++ muuntuu ohjelmaa suoritettaessa muotoon ika = ika + 1;. Ohjelman tulostus on sama kuin edellisessä:

1
2

Toinen esimerkki:

int pituus = 100;

System.out.println(pituus);
pituus = pituus - 50;
System.out.println(pituus);
pituus = pituus * 2;
System.out.println(pituus);
pituus = pituus / 4;
System.out.println(pituus);
pituus--;                   // sama kuin pituus = pituus - 1;
System.out.println(pituus);

100
50
100
25
24

Muuttujan olemassaolo

Muuttujan esittely ei takaa sen olemassaoloa kaikkialla ohjelmassa. Muuttujan olemassaoloon liittyy oleellisesti kaksi sääntöä: muuttujaa ei ole olemassa ennen kuin se on esitelty, ja muuttuja ei ole olemassa aaltosulkeidensa ulkopuolella.

Muuttujan olemassaolo liittyy muuttujan esittelyyn

Muuttuja on olemassa vasta siitä lähtien kun muuttuja esitellään, eikä sitä voi käyttää ennen kuin se on esitelty. Muuttujan esittely varaa ohjelman muistista muuttujalle tilan, asettaa tilalle nimen, sekä -- jos asetuslausetta käytetään -- asettaa muuttujalle arvon. Tämä nimetty tila on olemassa vasta muuttujan esittelyn jälkeen.

// ei toimi sillä muuttujaa luku ei vielä tunneta!
if (luku > 10) {
    System.out.println("Jee!");
}

int luku = 12;

int luku = 12;

// toimii, sillä muuttuja esitellään ennen sen käyttöä
if (luku > 10) {
    System.out.println("Jee!");
}

Jee!

Muuttujan olemassaolo liittyy aaltosulkeisiin

Muuttuja on olemassa vain niiden aaltosulkujen sisällä missä muuttuja on esitelty, eikä muuttujaan pääse käsiksi aaltosulkujen ulkopuolelta. Esimerkiksi, jos ehtolauseeseen liittyvässä lohkossa (aaltosuluilla rajattu alue) esitellään muuttuja, on kyseinen muuttuja on käytössä vain kyseisen lohkon sisällä.

int luku = 12;

if (luku > 10) {
    System.out.println("Jee!");
    int tulostus = 52;
}

// ei toimi sillä tulostus on olemassa vain ehtolauseen lohkojen sisällä
System.out.println(tulostus);

int luku = 12;
int tulostus = 0;

if (luku > 10) {
    System.out.println("Jee!");
    tulostus = 52;
}

System.out.println(tulostus); // toimii!

Jee!
52

Toisen säännön yhteydessä myös ensimmäinen sääntö pätee. Muuttuja on olemassa vain sen esittelyhetkestä eteenpäin, ei koskaan ennen esittelyhetkeä.

Scanner lukija = new Scanner(System.in);
int summa = Integer.parseInt(lukija.nextLine());

if (luettu > 0) {
    summa += summa + luettu;
}

int luettu = Integer.parseInt(lukija.nextLine());

System.out.println("Summa: " + summa);

32
7
Summa: 39

9
-3
Summa: 9

Sijoitusoperaatiot

Olemassaolevan muuttujan arvon muuttaminen on yleinen operaatio, joten sitä varten on olemassa myös muutamia näppäinpainalluksia säästävät erityiset sijoitusoperaatiot.

int pituus = 100;

pituus += 10;  // sama kuin pituus = pituus + 10;
pituus -= 50;  // sama kuin pituus = pituus - 50;

Olemassaolevan muuttujan arvoa muuttava sijoitusoperaatio merkitään muuttuja muutostyyppi= muutos, esimerkiksi muuttuja += 5. Huomaa, että muuttujan tulee olla olemassa ennen kuin sille voidaan asettaa arvo. Muuttuja tulee siis aina esitellä ennen kuin se on käytettävissä. Muuttujan esittely tapahtuu kertomalla muuttujan tyyppi ja nimi.

Seuraava esimerkki ei toimi, sillä muuttujaa leveys ei ole esitelty.

leveys += 100;           // ei toimi!

Kun muuttuja on esitelty, laskukin toimii oikein.

int leveys = 100;  // muuttujan esittely ja arvon asetus
leveys += 100;     // toimii!

Myös muille kuin yhteen- ja vähennyslaskuille on Javassa vastaavat sijoitusoperaatiot.

int pituus = 100;
System.out.println(pituus);

pituus *= 10; // sama kuin pituus = pituus * 10;
System.out.println(pituus);

pituus /= 100; // sama kuin pituus = pituus / 100;
System.out.println(pituus);

pituus %= 3; // sama kuin pituus = pituus % 3;
System.out.println(pituus);

100
1000
10
1

Syötteen lukeminen ja sijoitus

Käyttäjän kirjoittamaa syötettä voidaan lukea Scanner-apuvälineen avulla:

Scanner lukija = new Scanner(System.in);
int pituus = 100;

System.out.println(pituus);

System.out.print("Paljonko poistetaan? ");
pituus = pituus - Integer.parseInt(lukija.nextLine());
System.out.println(pituus);

System.out.print("Paljonko lisätään? ");
pituus = pituus + Integer.parseInt(lukija.nextLine());
System.out.println(pituus);

Tulostus esimerkiksi:

100
Paljonko poistetaan? 42
58
Paljonko lisätään? 1
59

Tarkastellaan lauseen pituus = pituus - Integer.parseInt(lukija.nextLine()); suoritusta tarkemmin.

Kyseessä on sijoituslause, missä muuttujaan pituus asetetaan lausekkeen pituus - Integer.parseInt(lukija.nextLine()) evaluaation tuottama arvo. Lauseke pituus - Integer.parseInt(lukija.nextLine()) evaluoidaan seuraavasti:

1. Tietokone etsii muuttujan pituus arvon. Koska muuttuja on luotu aiemmin, se löytyy: sen arvo on 100. Nyt lauseke on muotoa 100 - Integer.parseInt(lukija.nextLine());.
2. Tietokone suorittaa lausekkeen osan Integer.parseInt(lukija.nextLine()):
   1. Ensin suoritetaan sulkujen sisällä oleva osa, eli lukija.nextLine(). Tämä johtaa siihen, että ohjelma jää odottamaan käyttäjältä syötettä. Kun käyttäjä antaa syötteen, esimerkiksi "42", vaihtuu komennon lukija.nextLine() paikalle käyttäjän syöttämä merkkijono "42". Seuraavaksi suoritettava komento on nyt Integer.parseInt("42");.
   2. Integer.parseInt("42") muuntaa tekstimuuttujan, jonka arvo on "42", kokonaislukumuuttujaksi, jonka arvo on 42.
3. Lausekkeen Integer.parseInt(lukija.nextLine()) paikalle asetetaan sen evaluaatiosta saatu arvo, tässä 42. Nyt lauseke on muotoa 100 - 42.
4. Tietokone evaluoi lausekkeen 100 - 42, jonka tulos on 58.

Lopulta lause on muotoa pituus = 58, eli muuttujan pituus arvoksi asetetaan 58.

Scanner lukija = new Scanner(System.in);
int summa = 0;

// KIRJOITA OHJELMA TÄHÄN
// ÄLÄ KÄYTÄ MUITA MUUTTUJIA KUIN lukija JA summa!

System.out.println("Summa: " + summa);

Anna ensimmäinen luku: 3
Anna toinen luku: 6
Anna kolmas luku: 12

Summa: 21

Uusi ystäväsi: Crowdsorcerer

Ohjelmoidessa tarkkaa tehtävänantoa ei yleensä ole, vaan pikemminkin jonkinlainen haluttu lopputulos. Seuraavaksi onkin tarkoitus opetella kehittämään tehtävänantoja itse. Tehtävien luominen auttaa käsittämään prosessia koodaamisen taustalla: onko olennaista toteuttaa tehtävä vaikkapa ehtolauseita käyttäen, vai olisiko jokin muu lähestymistapa parempi. Näiden tehtävänantojen tekeminen auttaa myös kurssin sisältöjen omaksumisessa ja kokonaisuuksien hahmottamisessa.

Koodarit toimivat usein yhdessä, joten on hyödyllistä osata lukea toisten koodia. Myös omat ohjelmointitaidot paranevat, kun oppii huomaamaan ja välttämään yleisiä ohjelmointivirheitä. Ohjelman koodi on myös osa sen dokumentaatiota, eli koodia lukemalla oppii ymmärtämään erilaisten ohjelmien toimintaa.

Nyt sinulla on myös mahdollisuus saada kurssille juuri sinua kiinnostavia tehtäviä! Alla olevan vempaimen, Crowdsorcererin, avulla voit luoda tehtävänantoja malliratkaisuineen muille kurssilaisille.

Toistolause

Tutustuimme ensimmäisessä osassa pikaisesti toistolauseeseen. Toistetaan asiaa hieman ja syvennytään toistolauseen toimintaan tarkemmin.

Toistolause while (true) { /* toistettava */ } saa aikaan sen, että toistolauseeseen liittyvää lohkoa, eli {}:lla ympäröityjä komentoja suoritetaan monta kertaa. Lohkossa olevien rivien määrää ei ole rajattu.

Toistolauseesta poistuminen onnistuu break-komennolla, joka kirjoitetaan tyypillisesti toistolauseen lohkon sisällä olevaan ehtolauseeseen, missä tarkastellaan haluaako käyttäjä poistua toistolauseesta.

Alla olevassa esimerkissä toistolauseen avulla tulostetaan luvut kymmenestä yhteen.

int luku = 10;

while (true) {
    System.out.println(luku);
    luku--;

    if(luku < 1) {
        break;
    }
}

1
2
3
(välissä paljon rivejä)
98
99
100

100
99
98
(välissä paljon rivejä)
3
2
1

2
4
6
(välissä paljon rivejä)
96
98
100

Interaktiivisen toiminnallisuuden lisääminen toistolauseeseen onnistuu suoraviivaisesti.

Scanner lukija = new Scanner(System.in);

while (true) {
    System.out.println("osaan ohjelmoida!");

    System.out.print("jatketaanko (0 lopettaa)? ");
    int komento = Integer.parseInt(lukija.nextLine());
    if (komento == 0) {
        break;
    }
}

System.out.println("kiitos ja kuulemiin.");

Kun tietokone suorittaa komennon break, siirtyy se toistolausetta seuraavan komennon suorittamiseen.

Laajemmin ajatellen toistolausetta käyttävän ohjelman rakenne on tyypillisesti seuraavanlainen.

// lukijan esittely
Scanner lukija = new Scanner(System.in);
// tarvittavien muuttujien esittely

while (true) {
    // lukeminen ja lopetusehdon tarkistaminen
    int luettu = Integer.parseInt(lukija.nextLine());
    if (luettu == 0) {
        break;
    }

    // toiminnallisuus, joka tehdään jos toistoa
    // ei vielä lopeteta
}


// toiminnallisuus, joka tehdään toiston
// lopettamisen jälkeen

Vastaavaa rakennetta noudattaen voimme luoda ohjelman, joka esimerkiksi tulostaa luvut kymmenestä yhteen.

Mihin asti? 3
1
2
3

Mihin asti? 5
1
2
3
4
5

Mihin asti? 8
Mistä lähtien? 5
5
6
7
8

Mihin asti? 12
Mistä lähtien? 16

Esimerkki: Laskin

Seuraavassa esimerkissä on toteutettu summa- ja erotustoiminnallisuudet tarjoava laskin. Laskin kysyy käyttäjältä numeerista komentoa. Komennolla 0 poistutaan toistolauseesta. Jos komento ei ole lopetus, kysytään kahta lukua. Jos komento oli 1 lasketaan lukujen summa ja tulostetaan se. Jos komento oli 2 lasketaan lukujen erotus ja tulostetaan se. Muussa tapauksessa ilmoitetaan että komento on tuntematon. Lopulta -- kun suoritus päätyy toistolauseen lohkon päättävään aaltosulkuun -- palataan toistolauseen lohkon alkuun -- eli toistolauseen lohkon avaavaan aaltosulkuun --, mistä ohjelman suoritus jatkuu.

System.out.println("tervetuloa käyttämään laskinta");

while (true) {
    System.out.print("anna komento (1=summa, 2=erotus, 0=lopetus): ");

    int komento = Integer.parseInt(lukija.nextLine());
    if (komento == 0) {
        break;
    }

    System.out.print("anna luvut ");
    int eka = Integer.parseInt(lukija.nextLine());
    int toka = Integer.parseInt(lukija.nextLine());

    if (komento == 1) {
        int summa = eka + toka;
        System.out.println("lukujen summa " + summa);
    } else if (komento == 2) {
        int erotus = eka - toka;
        System.out.println("lukujen erotus " + erotus);
    } else {
        System.out.println("tuntematon komento");
    }
}

System.out.println("kiitos ja kuulemiin.");

Juupas eipäs

Kirjoita ohjelma, joka kysyy käyttäjältä lukua. Jos luku on positiivinen, tulostetaan "Juupas", jonka jälkeen kysytään lukua uudestaan. Jos luku on negatiivinen, tulostetaan "Eipäs" ja kysytään lukua uudestaan. Ohjelman suoritus loppuu kun käyttäjä syöttää luvun 0.

Tässä tehtävässä ei ole TMC:n puolelta testejä, joten pääset testaamaan sovellusta itse. Kun mietit minkälaisilla syötteillä ohjelma toimii toivotusti, erilaisia toimintoja on 3. Ohjelmaa tulee siis testata ainakin kolmella erilaisella syötteellä, jonka lisäksi lienee hyvä tarkastaa ohjelman toiminta hyvin pienillä (esim. -10000) ja hyvin suurilla syötteillä (10000).

Alla vielä toivottu toiminnallisuus vuokaaviona.

Scanner lukija = new Scanner(System.in);

int summa = 0;
System.out.print("Anna lukuja, nolla lopettaa: ");
while (true) {
    int luettu = Integer.parseInt(lukija.nextLine());
    if (luettu == 0) {
        break;
    }

    // TEE JOTAIN TÄÄLLÄ

}

System.out.println("Summa lopussa: " + summa);

Anna lukuja, nolla lopettaa:
3
2
1
1
0
Summa: 7

Toiston jatkaminen

Törmäämme usein tilanteeseen, missä osa ohjelmalle annetuista syötteistä on epäkelpoja. Jos syötteitä käsitellään toistolauseessa, haluamme mahdollisimman nopeasti palata uuden syötteen lukemiseen. Komennolla continue siirrytään toistolauseen alkuun.

Scanner lukija = new Scanner(System.in);

System.out.print("Anna lukuja, negatiiviset luvut eivät kelpaa: ");

while (true) {
    int luettu = Integer.parseInt(lukija.nextLine());

    // tarkastetaan onko syöte epäkelpo -- jos kyllä, palataan toistolauseen
    // alkuun
    if (luettu < 0) {
        continue;
    }

    // tehdään jotain täällä jos syöte on kelpo eli nolla tai positiivinen
}

Ylläoleva ohjelma palaa heti uuden syötteen lukemiseen jos käyttäjä syöttää negatiivisen luvun.

Komentoja break ja continue käytetään usein yhdessä. Komennolla break lopetetaan toistolauseen suoritus, kun taas komennolla continue voidaan rajata vain osa syötteistä käsiteltäväksi.

Allaoleva ohjelma laskee positiivisten syötteiden summan. Jos käyttäjä syöttää negatiivisen luvun, ohjelma pyytää käyttäjältä seuraavaa lukua. Toistolauseesta poistutaan jos käyttäjä syöttää nollan.

Scanner lukija = new Scanner(System.in);

System.out.print("Anna lukuja, negatiiviset luvut eivät kelpaa: ");
int summa = 0;

while (true) {
    int luettu = Integer.parseInt(lukija.nextLine());

    if (luettu == 0) {
        break;
    }

    if (luettu < 0) {
        continue;
    }

    summa += luettu;
}

System.out.println("Hyväksyttävien lukujen summa: " + summa);

Ohjelmaan voi tuoda mukaan myös muita muuttujia. Allaolevassa esimerkissä lasketaan summan lisäksi hyväksyttyjen ja epäkelpojen lukujen lukumäärä.

Scanner lukija = new Scanner(System.in);

System.out.print("Anna lukuja, negatiiviset luvut eivät kelpaa: ");
int summa = 0;
int hyvaksytytLuvut = 0;
int epakelvotLuvut = 0;

while (true) {
    int luettu = Integer.parseInt(lukija.nextLine());

    if (luettu == 0) {
        break;
    }

    if (luettu < 0) {
        epakelvotLuvut++;
        continue;
    }

    summa += luettu;
    hyvaksytytLuvut++;
}

System.out.println("Hyväksyttävien lukujen summa: " + summa);
System.out.println("Hyväksyttyjä lukuja: " + hyvaksytytLuvut);
System.out.println("Epäkelvot luvut: " + epakelvotLuvut);

Syötä luku: 5
Syötä luku: 22
Kelvoton luku
Syötä luku: -11
Syötä luku: -140
Syötä luku: -18
Syötä luku: 9999

Kelvollisia lukuja yhteensä: 4

Syötä luku: 5
Syötä luku: 22
Kelvoton luku
Syötä luku: -11
Syötä luku: -140
Syötä luku: -18
Syötä luku: 9999

Kelvollisten lukujen summa: −164

Syötä mittaus: -41
Syötä mittaus: -11
Syötä mittaus: 23
Syötä mittaus: 2
Syötä mittaus: -14
Syötä mittaus: -22
Syötä mittaus: -45
Syötä mittaus: 9999

Mittausten keskiarvo: -21.833333333333332

Minäpä tiedän luvun väliltä 1-10, jota sinä et tiedä!

Arvaa luku: 5
Ei ollut!
Arvaa luku: 28
Epäkelpo luku!
Arvaa luku: 10
Ei ollut!
Arvaa luku: 7

Oikein! Arvauksia yhteensä: 3

int luku = (int) (1 + Math.random() * 10);

Minäpä tiedän luvun väliltä 1-100, jota sinä et tiedä!

Arvaa luku: 5
Lukuni on isompi!
Arvaa luku: 25
Lukuni on isompi!
Arvaa luku: 450
Epäkelpo luku!
Arvaa luku: 50
Lukuni on pienempi!
Arvaa luku: 45
Lukuni on pienempi!
Arvaa luku: 40
Lukuni on isompi!
Arvaa luku: 42

Oikein! Arvauksia yhteensä: 6

int luku = (int) (1 + Math.random() * 100);

Toistolauseen ehtolauseke

Olemme tähän mennessä käyttäneet toistolausetta, jonka ehtolausekkeen arvona on true. Tämä tarkoittaa sitä, että toistoa jatketaan ikuisesti.

Ehtolausekkeeseen voi asettaa myös lausekkeen, joka evaluoidaan ohjelman suorituksen yhteydessä. Lauseke määritellään täsmälleen samalla tavalla kuin ehtolauseen (if) ehto.

Seuraavassa esimerkissä tulostetaan luvut 1, 2, ..., 5. Kun luku-muuttujan arvo on yli 5, while-ehto ei ole enää voimassa ja toistaminen lopetetaan.

int luku = 1;

while (luku < 6) {
    System.out.println(luku);
    luku++;
}

Lue ylläoleva "niin pitkään kuin muuttujan luku arvo on pienempi kuin 6, tulosta muuttujan luku arvo ja kasvata muuttujan luku arvoa yhdellä".

Yllä muuttujan luku arvoa kasvatetaan yhdellä aina kun toistolauseen lohko suoritetaan.

int luku = 1024;

while (luku >= 1) {
    System.out.println(luku);
    luku /= 2;
}

Screencast aiheesta:

Toistolauseke ja toiston suorituksen lopettamisesta

Toistolauseen suoritus ei lopu heti kun toistolauseen ehtolauseke voisi evaluoitua todeksi. Toistolauseen ehtolauseke evaluoidaan aina kun saavutaan toistolauseen alkuun, eli (1) kun ohjelman seuraava suoritettava lause on toistolause, ja (2) kun toistolauseeseen liittyvän lohkon sisältämän ohjelmakoodin suoritus on saatu loppuun.

Tarkastellaan seuraavaa toistolausetta.

int luku = 1;

while (luku != 2) {
    System.out.println(luku);
    luku = 2;
    System.out.println(luku);
    luku = 1;
}

Ohjelman tulostus seuraavanlainen:

1
2
1
2
1
2
...

Vaikka muuttujan luku arvo on välillä 2, toistolauseen suoritus ei lopu koskaan.

Toistolauseen ehto tarkistetaan siis vain kun toistolauseen toistaminen aloitetaan sekä silloin kun koodin suoritus on päässyt toistolauseen lopettavaan aaltosulkuun asti. Jos ehto on totta, suoritus hyppää takaisin toistolauseen alkuun, ja jos ehto on epätotta, suoritus siirtyy toistolausetta seuraavaan lauseeseen.

Vaikka muuttujan luku arvo on ylläolevassa toistolauseessa välillä 2, ei se ole koskaan 2 toistolauseen lopussa. Lopussa ehto luku != 2 on aina totta, ja suoritus jatkuu..

Toisto ja useampi muuttuja

Ohjelmat ovat usein tyyppiä "tee jotain tietty määrä kertoja". Näissä ohjelmissa esiintyy toisto, jonka jokaisella toistokerralla tehdään haluttu toiminnallisuus sekä muutetaan kertojen lukumäärää laskevaa laskurimuuttujaa.

Seuraava ohjelma laskee tulon 4*3 hieman kömpelöllä tavalla eli summana 3 + 3 + 3 + 3:

int tulos = 0;

int i = 0;
while (true) {
    tulos += 3; // tarkoittaa samaa kuin tulos = tulos + 3;
    i++;  // tarkoittaa samaa kuin i = i + 1;

    if (i == 4) {
         break;
    }
}

System.out.println(tulos);

Saman toiminnallisuuden voi toteuttaa myös seuraavasti.

int tulos = 0;

int i = 0;
while (i < 4) {
    tulos += 3; // tarkoittaa samaa kuin tulos = tulos + 3;
    i++;  // tarkoittaa samaa kuin i = i + 1;
}

System.out.println(tulos);

Mitä enemmän ohjelmassa on muuttujia, sitä haastavampaa ohjelman askeleittaisen suorituksen seuraaminen on. Ohjelman ymmärtämisen kannalta suorituksen seuraaminen on kuitenkin tärkeää.

Yksi näppärä tapa muuttujien arvojen tarkasteluun toistolauseessa on taulukko. Seuraavaan taulukkoon on kirjoitettu auki edellisen esimerkin muuttujien tulos ja i arvot kullakin toistolauseen ehdon i < 4 vertailuhetkellä.

Toistolauseen suoritus loppuu kun muuttujan summa arvo on 12 ja muuttujan i arvo on 4 (ehto i < 4 on tällöin epätotta).

Mihin asti? 3
Summa on 6

Mihin asti? 7
Summa on 28

Ensimmäinen: 3
Viimeinen: 5
Summa on 12

Ensimmäinen: 2
Viimeinen: 8
Summa on 35

Anna luku: 3
Kertoma on 6

Anna luku: 10
Kertoma on 3628800

Plaseeraus on epätoivoista

Kaverisi on järjestämässä pienimuotoiset kekkerit. Hän on hyvin tarkka plaseerauksen suhteen ja miettii miten vieraat pitäisi asettaa pöytään.

Auta toteuttamasi ohjelman avulla kaveriasi ymmärtämään, ettei kaikkia mahdollisia plaseerausvaihtoehtoja kannata käydä läpi pohtia.

Ohjelmaan on toteutettuna valmiiksi graafinen käyttöliittymä, mihin kaverisi voi syöttää vieraiden lukumäärän. Muuta ohjelman toimintaa siten, että ohjelma laskee plaseerausvaihtoehtojen lukumäärän, ja näyttää sen käyttäjälle. Hyödynnä tässä edellisessä tehtävässä tekemääsi kertomaa.

 

 

Huomaat todennäköisesti, että ohjelma toimii vain melko pienillä vieraslukumäärillä. Tämä liittyy siihen, minkäkokoisua lukuja int-tyyppiset muuttujat voivat korkeintaan sisältää. Palaamme tähän myöhemmin kurssilla.

Syötä luvut:
5
2
4
-1
Kiitos ja näkemiin!

Syötä luvut:
5
2
4
-1
Kiitos ja näkemiin!
Summa: 11

Syötä luvut:
5
2
4
-1
Kiitos ja näkemiin!
Summa: 11
Lukuja: 3

Syötä luvut:
5
2
4
-1
Kiitos ja näkemiin!
Summa: 11
Lukuja: 3
Keskiarvo: 3.666666666666

Syötä luvut:
5
2
4
-1
Kiitos ja näkemiin!
Summa: 11
Lukuja: 3
Keskiarvo: 3.666666666666
Parillisia: 2
Parittomia: 1

Toistolauseet ja ohjelman tyyli

Tarkastellaan vielä aiemmin näkemämme ohjelman varianttia. Allaolevassa esimerkissä ohjelmoija on toteuttanut lopettamisen jälkeen tapahtuvan toiminnallisuuden osaksi ehtolausetta, missä toistolauseesta poistutaan.

Scanner lukija = new Scanner(System.in);

System.out.print("Anna lukuja, negatiiviset luvut eivät kelpaa: ");
int summa = 0;
int hyvaksytytLuvut = 0;
int epakelvotLuvut = 0;

while (true) {
    int luettu = Integer.parseInt(lukija.nextLine());

    if (luettu == 0) {
        System.out.println("Hyväksyttävien lukujen summa: " + summa);
        System.out.println("Hyväksyttyjä lukuja: " + hyvaksytytLuvut);
        System.out.println("Epäkelvot luvut: " + epakelvotLuvut);
        break;
    }

    if (luettu < 0) {
        epakelvotLuvut++;
        continue;
    }

    summa += luettu;
    hyvaksytytLuvut++;
}

Ylläoleva lähestymistapa ei ole suositeltava, sillä se johtaa helposti hyvin monimutkaiseen ohjelman rakenteeseen. Jos toistolauseen lopettamisen yhteydessä pitäisi tehdä muutakin -- esimerkiksi lukea lisää syötteitä -- asetettaisiin kyseinenkin toiminnallisuus helposti ehtolauseen sisälle, mikä johtaa yhä vaikeammin ymmärrettävään lähdekoodiin.

Pitäydytään seuraavassa toistolauseen muodossa:

Scanner lukija = new Scanner(System.in);

// toistolauseessa tarvittavien muuttujien luominen

while (true) {
    // syötteen lukeminen

    // toistolauseesta poistuminen -- break

    // epäkelpojen syötteiden rajaaminen pois -- continue

    // hyväksyttävien syötteiden käsittely
}

// toistolauseesta poistumisen jälkeen suoritettava toiminnallisuus

Toisin sanoen, yllä oleva ohjelma on selkeämpi jos toistolauseesta poistumisen jälkeen tehtävät asiat ovat toistolauseen ulkopuolella.

Scanner lukija = new Scanner(System.in);

System.out.print("Anna lukuja, negatiiviset luvut eivät kelpaa: ");
int summa = 0;
int hyvaksytytLuvut = 0;
int epakelvotLuvut = 0;

while (true) {
    int luettu = Integer.parseInt(lukija.nextLine());

    if (luettu == 0) {
        break;
    }

    if (luettu < 0) {
        epakelvotLuvut++;
        continue;
    }

    summa += luettu;
    hyvaksytytLuvut++;
}

System.out.println("Hyväksyttävien lukujen summa: " + summa);
System.out.println("Hyväksyttyjä lukuja: " + hyvaksytytLuvut);
System.out.println("Epäkelvot luvut: " + epakelvotLuvut);

Metodit

Olemme käyttäneet useita erilaisia komentoja Javassa: sijoitusta, laskutoimituksia, vertailuja, if:iä ja whileä. Ruudulle tulostaminen on tehty System.out.println() lauseella. Myös lause Integer.parseInt(lukija.nextLine()) näyttää tutulta.

Huomaamme, että jälkimmäinen joukko edellä lueteltuja komentoja poikkeaa if:istä ja while:stä ym. siinä, että komennon perässä on sulut ja joskus sulkujen sisällä komennolle annettava syöte. "Sulkuihin päättyvät" eivät oikeastaan olekaan komentoja vaan metodeja.

Teknisesti ottaen metodi tarkoittaa nimettyä lauseista koostuvaa joukkoa, jota voi kutsua muualta ohjelmakoodista nimen perusteella. Koodirivi System.out.println("olen metodille annettava parametri!") siis tarkoittaa, että kutsutaan metodia, joka suorittaa ruudulle tulostamisen. Metodin sisäinen toteutus -- eli joukko suoritettavia lauseita -- on tässä tapauksessa java-ohjelmointikielen piilottama.

Metodin suorituksen jälkeen palataan takaisin kohtaan, missä ennen metodikutsua oltiin menossa, ja ohjelman suoritus jatkuu tästä. Metodille suluissa annettua syötettä kutsutaan metodin parametriksi -- metodin parametreilla annetaan metodeille tarkempaa tietoa odotetusta suorituksesta; esimerkiksi tulostuslauseelle kerrotaan parametrin avulla mitä pitäisi tulostaa.

Parametrin lisäksi metodilla voi olla paluuarvo. Esim. tuttu lause:

int luku = Integer.parseInt(lukija.nextLine());

sisältää kaksi metodikutsua. Ensin kutsutaan sisempänä olevaa metodia lukija.nextLine. Metodilla on paluuarvonaan käyttäjän syöttämä merkkijono. Seuraavaksi kutsutaan metodia Integer.parseInt. Metodikutsun parametrina on merkkijono jonka metodin lukija.nextLine kutsu palautti ja metodin paluuarvona on merkkijonoa vastaava kokonaisluku.

Metodin nimeen näyttää liittyvän piste, esim. lukija.nextLine(). Oikeastaan tässä metodin nimi onkin pisteen oikeanpuoleinen osa, eli nextLine(). Pisteen vasemmanpuoleinen osa, eli tässä lukija kertoo kenen metodista on kyse. Eli kyseessä on lukijan metodi nextLine. Opimme hiukan myöhemmin tarkemmin mistä tässä pisteen vasemmanpuoleisessa osassa on kyse. Tarkka lukija tietysti huomaa, että System.out.println():ssa on "kaksi pistettä". Metodin nimi tässä on println, ja System.out on se kenen metodista on kyse. Karkeasti ottaen System.out tarkoittaa koneen näyttöä.

Tähän mennessä käyttämämme metodit ovat kaikki olleet Javan valmiita metodeita. Opetellaan seuraavaksi tekemään omia metodeita.

Omat metodit

Olemme tähän mennessä ohjelmoineet ohjelmamme siten, että kaikki tapahtuu yhdessä jatkumossa ja koodia luetaan ylhäältä alas.

Edellä mainittiin että "metodi tarkoittaa nimettyä lauseista koostuvaa joukkoa, jota voi kutsua muualta ohjelmakoodista nimen perusteella". Javan valmiita metodeja on käytetty oikeastaan ensimmäisestä ohjelmasta lähtien.

Javan valmiiden metodien käytön lisäksi ohjelmoija voi kirjoittaa itse metodeja joita sovellus kutsuu. Oikeastaan on hyvin poikkeuksellista jos ohjelmassa ei ole yhtään itse kirjoitettua metodia. Tästä lähtien lähes jokainen kurssilla tehty ohjelma sisältääkin itsekirjoitettuja metodeja.

Ohjelmarunkoon metodit kirjoitetaan main:in aaltosulkeiden ulkopuolelle mutta kuitenkin "uloimmaisten" aaltosulkeiden sisäpuolelle, joko mainin ylä- tai alapuolelle.

import java.util.Scanner;

public class Esimerkki {
    public static void main(String[] args) {
        Scanner lukija = new Scanner(System.in);
        // ohjelmakoodi
    }

    // omia metodeja tänne
}

Luodaan metodi tervehdi.

public static void tervehdi() {
    System.out.println("Terveiset metodimaailmasta!");
}

Ja asetetaan se metodeille kuuluvalle paikalle.

import java.util.Scanner;

public class Esimerkki {
    public static void main(String[] args) {
        Scanner lukija = new Scanner(System.in);
        // ohjelmakoodi
    }

    // omia metodeja tänne
    public static void tervehdi() {
        System.out.println("Terveiset metodimaailmasta!");
    }
}

Metodin määrittely sisältää kaksi osaa. Metodimäärittelyn ensimmäisellä rivillä on metodin nimi eli tervehdi. Nimen vasemmalla puolella tässä vaiheessa määreet public static void. Metodin nimen sisältävän rivin alla on aaltosulkeilla erotettu koodilohko, jonka sisälle kirjoitetaan metodin koodi, eli ne komennot jotka metodia kutsuttaessa suoritetaan. Metodimme tervehdi ei tee muuta kuin kirjoittaa rivillisen tekstiä ruudulle.

Itsekirjoitetun metodin kutsu on helppoa, kirjoitetaan metodin nimi ja perään sulut ja puolipiste. Seuraavassa main eli pääohjelma kutsuu tervehdi-metodia yhteensä neljä kertaa.

import java.util.Scanner;

public class OhjelmaRunko {
    public static void main(String[] args) {
        Scanner lukija = new Scanner(System.in);

        // ohjelmakoodi
        System.out.println("Kokeillaan pääsemmekö metodimaailmaan:");
        tervehdi();

        System.out.println("Näyttää siltä, kokeillaan vielä:");
        tervehdi();
        tervehdi();
        tervehdi();
    }

    // omat metodit
    public static void tervehdi() {
        System.out.println("Terveiset metodimaailmasta!");
    }
}

Ohjelman suoritus saa aikaan seuraavan tulosteen:

Kokeillaan pääsemmekö metodimaailmaan:
Terveiset metodimaailmasta!
Näyttää siltä, kokeillaan vielä:
Terveiset metodimaailmasta!
Terveiset metodimaailmasta!
Terveiset metodimaailmasta!

Huomionarvoista tässä on ohjelman suoritusjärjestys. Ohjelman suoritus etenee siten, että pääohjelman -- eli main:in -- rivit suoritetaan ylhäältä alas yksi kerrallaan. Kun lause on metodikutsu, ohjelman suoritus siirtyy metodiin. Metodin lauseet suoritetaan yksi kerrallaan ylhäältä alas. Tämän jälkeen palataan kohtaan, josta metodin kutsu tapahtui. Tarkemmin ottaen metodikutsun jälkeiselle riville.

Jos ollaan tarkkoja niin pääohjelma eli main on itsekin metodi. Kun ohjelma käynnistyy, kutsuu käyttöjärjestelmä main:ia. Metodi main on siis ohjelman käynnistyspiste, jonka ylimmältä riviltä ohjelman suoritus lähtee liikkeelle. Ohjelman suoritus loppuu kun päädytään mainin loppuun.

public static void main(String[] args) {
    tulostaTeksti();
}

public static void tulostaTeksti() {
    // kirjoita koodia tähän
}

Alussa olivat suo, kuokka ja Java.

public static void main(String[] args) {
    // kysy käyttäjältä, montako kertaa teksti tulostetaan
    // kutsu metodia tulostaTeksti while-komennon avulla useita kertoja
}

public static void tulostaTeksti() {
    // kirjoita koodia tähän
}

Kuinka monta?
7
Alussa olivat suo, kuokka ja Java.
Alussa olivat suo, kuokka ja Java.
Alussa olivat suo, kuokka ja Java.
Alussa olivat suo, kuokka ja Java.
Alussa olivat suo, kuokka ja Java.
Alussa olivat suo, kuokka ja Java.
Alussa olivat suo, kuokka ja Java.

Jatkossa kun esittelemme metodeja, emme erikseen mainitse että niiden täytyy sijaita omalla paikallaan. Metodia ei esimerkiksi voi määritellä toisen metodin sisällä.

Metodikutsujen suoritus ja kutsupino

Mistä tietokone tietää minne metodin suorituksen jälkeen tulee palata?

Java-lähdekoodin suoritusympäristö pitää kirjaa suoritettavasta metodista kutsupinossa. Kutsupino sisältää kehyksiä, joista jokainen sisältää tiedon kyseisen metodin sisäisistä muuttujista sekä niiden arvoista. Kun metodia kutsutaan, kutsupinoon luodaan uusi kehys, joka sisältää metodin sisältämät muuttujat. Kun metodin suoritus loppuu, metodiin liittyvä kehys poistetaan kutsupinosta, jolloin suoritusta jatketaan kutsupinon edeltävästä metodista.

Alla olevan visualisaation oikealla laidalla näytetään kutsupinon toimintaa. Metodikutsun yhteydessä kutsupinoon luodaan uusi kehys, joka poistetaan metodikutsusta poistuttaessa.

Metodien nimennästä

Metodit nimetään siten, että ensimmäinen sana kirjoitetaan pienellä ja loput alkavat isolla alkukirjaimella, tälläisestä kirjoitustavasta käytetään nimitystä camelCase. Tämän lisäksi, metodin sisällä koodi on sisennetty taas neljä merkkiä.

public static void Tama_metodi_sanoo_mur ( ) {
System.out.println("mur");
}

public static void tamaMetodiSanooMur() {
    System.out.println("mur");
}

Metodin parametrit

Parametrit ovat metodille annettavia arvoja, joita käytetään metodin suorituksessa. Metodin parametrit määritellään metodin ylimmällä rivillä metodin nimen jälkeen olevien sulkujen sisällä. Kun metodia kutsutaan, sen parametreille annetaan arvot kutsuvaiheessa.

Seuraavassa esimerkissä määritellään parametrillinen metodi tervehdi, jolla on int-tyyppinen parametri montakoKertaa.

public static void tervehdi(int montakoKertaa) {
    int i = 0;
    while (i < montakoKertaa) {
        System.out.println("Tervehdys!");
        i++;
    }
}

Kutsutaan metodia tervehdi siten, että parametrin montakoKertaa arvoksi asetetaan ensimmäisellä kutsulla 1 ja toisella kutsulla 3.

public static void main(String[] args) {
    tervehdi(1);
    tervehdi(3);
}

Tervehdys!
Tervehdys!
Tervehdys!
Tervehdys!

Aivan kuten Javan valmista System.out.println()-metodia kutsuttaessa, voi oman metodin kutsussa parametrina antaa lausekkeen.

public static void main(String[] args) {
    tervehdi(1 + 2);
}

Tervehdys!
Tervehdys!
Tervehdys!

Jos metodia kutsuttaessa parametriksi määritellään lauseke, evaluoidaan lauseke ennen metodikutsua. Yllä metodikutsun parametri evaluoituu arvoksi 3 ja lopullinen metodikutsu on muotoa tervehdi(3);.

Monta parametria

Metodille voidaan määritellä useita parametreja. Tällöin metodin kutsussa parametrit annetaan samassa järjestyksessä.

public static void summa(int eka, int toka) {
    System.out.println("Lukujen " + eka + " ja " + toka + " summa on " + (eka + toka));
}

summa(3, 5);

int luku1 = 2;
int luku2 = 4;

summa(luku1, luku2);

Lukujen 3 ja 5 summa on 8
Lukujen 2 ja 4 summa on 6

Metodien merkintä vuokaavioon

Metodikutsut merkitään reunallisilla neliöillä vuokaavioihin ja metodien toiminta piirretään tyypillisesti omina erillisinä vuokaavioinaan. Käytännössä alla oleva ohjelma piirrettäisiin siis kahdessa osassa.

public class Esimerkki {
    public static void main(String[] args) {
        summa(3, 5);

        int luku1 = 2;
        int luku2 = 4;

        summa(luku1, luku2);
    }

    public static void summa(int eka, int toka) {
        System.out.println("" + eka + " + " + toka + " = " + (eka + toka));
    }
}

Pääohjelma (main-metodi):

Summa-metodi:

Yllä olevassa vuokaaviossa summa-metodin vuokaavion alkupiste on nimetty metodin nimen mukaan. Tämä ei ole kuitenkaan pakollista -- oleellista vuokaavioilla on päätyä tilanteeseen, missä ne helpottavat ohjelman suorituksen ymmärtämistä.

Parametrien arvot kopioituvat

Metodikutsun yhteydessä parametrien arvot kopioituvat. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että sekä main-metodissa että kutsuttavassa metodissa voi olla saman nimiset muuttujat, mutta muuttujien arvon muuttaminen kutsuttavan metodin sisällä ei muuta main-metodissa olevan muuttujan arvoa. Tarkastellaan tätä seuraavan ohjelman avulla.

public class Esimerkki {
    public static void main(String[] args) {
        int mista = 5;
        int mihin = 10;

        tulostaLuvut(mista, mihin);

        mista = 8;

        tulostaLuvut(mista, mihin);
    }

    public static void tulostaLuvut(int mista, int mihin) {
        while (mista < mihin) {
            System.out.println(mista);
            mista++;
        }
    }
}

Ohjelman tulostus on seuraava:

5
6
7
8
9
8
9

Alla sama askeleittaisena visualisaationa. Huomaat että main-metodissa olevat arvot jäävät kutsupinoon odottamaan metodin tulostaLuvut suorittamista. Metodissa tulostaLuvut olevien muuttujien arvojen muuttaminen ei muuta metodin main muuttujien arvoja, vaikka ne ovatkin saman nimisiä.

Metodi kutsuu toista metodia

Metodin sisältä voi kutsua myös muita metodeja. Tehdään metodi kertotaulu, joka tulostaa annetun luvun kertotaulun. Kertotaulu tulostaa rivit metodin tulostaKertotaulunRivi avulla.

public static void kertotaulu(int ylaraja) {
    int luku = 1;

    while (luku <= ylaraja) {
        tulostaKertotaulunRivi(luku, ylaraja);
        luku++;
    }
}

public static void tulostaKertotaulunRivi(int luku, int kerroin) {

    int tulostettava = luku;
    while (tulostettava <= luku * kerroin) {
        System.out.print("  " + tulostettava);
        tulostettava += luku;
    }

    System.out.println("");
}

Esimerkiksi metodikutsun kertotaulu(3) tulostus on seuraava.

1  2  3
2  4  6
3  6  9

Alla metodikutsu kertotaulu(3) visualisoituna. Huomaa, miten kutsupinossa on tieto kutsuvan metodin sisäisestä tilasta.

public static void tulostaTahtia(int maara) {
    // yhden tähden saat tulostettua komennolla
    // System.out.print("*");
    // kutsu tulostuskomentoa n kertaa
    // tulosta lopuksi rivinvaihto komennolla
    // System.out.println("");
}

public static void main(String[] args) {
    tulostaTahtia(5);
    tulostaTahtia(3);
    tulostaTahtia(9);
}

*****
***
*********

****
****
****
****

*****************
*****************
*****************

*
**
***
****

   *
  **
 ***
****

   *
  ***
 *****
*******
  ***
  ***

         *
        ***
       *****
      *******
     *********
    ***********
   *************
  ***************
 *****************
*******************
        ***
        ***

Arvaa luku: 73
Luku on pienempi, tehtyjä arvauksia: 1
Arvaa luku: 22
Luku on suurempi, tehtyjä arvauksia: 2
Arvaa luku: 51
Luku on suurempi, tehtyjä arvauksia: 3
Arvaa luku: 62
Luku on suurempi, tehtyjä arvauksia: 4
Arvaa luku: 68
Luku on suurempi, tehtyjä arvauksia: 5
Arvaa luku: 71
Luku on pienempi, tehtyjä arvauksia: 6
Arvaa luku: 70
Onneksi olkoon, oikein arvattu!

Arvaa luku: 12
Luku on suurempi

Arvaa luku: 66
Luku on pienempi

Arvaa luku: 42
Onneksi olkoon, oikein arvattu!

Arvaa luku: 55
Luku on suurempi
Arvaa luku: 85
Luku on pienempi
Arvaa luku: 77
Luku on suurempi
Arvaa luku: 81
Luku on suurempi
Arvaa luku: 83
Onneksi olkoon, oikein arvattu!

Arvaa luku: 55
Luku on suurempi, tehtyjä arvauksia: 1
Arvaa luku: 85
Luku on pienempi, tehtyjä arvauksia: 2
Arvaa luku: 77
Luku on suurempi, tehtyjä arvauksia: 3
Arvaa luku: 81
Luku on suurempi, tehtyjä arvauksia: 4
Arvaa luku: 83
Onneksi olkoon, oikein arvattu!